keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Normipäivä

Piia laitto mulle tos pari päivää sitte viestiä ja pyys, että tekisin postauksen ihan mun normaalista päivästä, ku sillä on vähän vaikeuksia ymmärtää, etten täällä vaan löhöile ja pidä hauskaa. :-D Joten päätin sitte tänä maanantaina eli eilen ottaa kameran joukkoon ja dokumentoida mun päivästä niin paljo ku mahollista. Maanantain piti olla ihan normaali päivä, siin pari muuttujaa ilmeni, mutta siis tässä seuraa nyt sellane ihan normi maanantai, johonka siis heräsin aatellen, että ainut ero normaaliin päivään on kuvien räpsiminen.



 Elikkä herätyskello soi ekan kerran jo kuudelta, mutta mulla on vaan niin huono olo, että on pakko muutaman kerran lyödä torkkua.. Normisti kyllä herään jo kuudelta, ku mulla on jtn "tärkeää" tekemistä mitä pitää tehä ennen koulua, ja joskus mulla on jopa aikaa avata kone ja vaihtaa muutama sana Emilian ja Vilman kans FB:s.. :-) Serafiia ja Alviina taustakuvana kyllä pikkasen pehmentää herätyst' joten 6:20 vihdoin saan kammettua itteni ylös sängystä.


Seuraavaks on vuorossa Johannan, Tuomaksen ja Joonatanin lähettämän joulukalenterin avaaminen!


Sitte meikkaus yms kouluunvalmistautuminen. Mulla oli älynväläys yks päivä ja siirsin ton peilin tohon lattialle, niin voin meikates vaa maata lattialla, ja "ihanien" kokolattiamattojen ansiosta lattia ei oo koskaan kylmä:) Ja jätin suosiolla kuvaamatta, mistä kasoista yritän ittelleni vaatteet taikoa.. :-D Haha. Melki joka aamu kriiseilen jonkun verran, mutta kyllä saan olla ylpee ittestäni, sillä Karessa ei oo kertaakaa tehy mun pyykkejä ja joka päivä on ollu jtn puhdasta vaatetusta!! :-) Haha.


Aamupala ei nyt oo mitenkään erikoinen joten en nyt sitä jaksakkaa dokumentoida.. Mut sitte ku ollaan Mandan kans valmiita nii avataan luukku tosta joulukalenterista. Toi piano on sopivasti tossa ulko-oven ees nii napataan ne karkit mukaan puolijuoksusta, kun kiiruhdetaan kohti meidän pysäkkiä....


... jonnekka on siis ihan noinki pitkä matka :-) Kuten näkyy niin lunta ei ole, mutta on silti melkosen lähellä nollaan yhä, ja meillä tiettykää mitää takkeja mukana joten jäädytään siinä pihatien pääs sellaset 10 minuuttia, kunnes mulla välähtää, että meillä onki sijainen bussikuskina!! Joten siis aateltii, että se oli ehkä pikkasen ajoissa, eikä se tienny töötätä meille, niinku meidän bussikuski tekee (merkiks siis että missattiin se bussi), ja muutenki vaik se ois myöhäs, nii ei se tietäis pysähtyy meidän pysäkille, ku me tehtii vähä järjestelyitä sen meidän superkivan bussikuskin kans ja ku se noukkii meidät mukaansa vasta tokalla kerralla ku ajaa tosta ohitte, nii me saatiin puol tuntii lisää unta!! Mutta se sijainen ei tiiä tietty siitä yhtään mitään.


Joten Karessa hyppää ratin taakse, ja ajaa meidät Erikin bussipysäkille. Erik ei tiettykään siellä ole, sillä sen äiti ajaa sen kouluun melki joka päivä, ku se ei haluu, että Erik ja sen isosisko joutuu oottamaan bussia kylmäs... Kelpais meillekki.. Ja siis kuvassa ei oo lunta, vaan ikkunat on pikkasen jäätynyt vaan.  Me saadaan sentään oottaa Karessan lämpösessä autossa, mutta ei ollenkaa huomata, kuinka kello onkaa menny niin nopeeta, sillä ennenku se bussi tulee, nii mä huomaan, että kello on jo kaheksan, ja 8:15 alkaa koulu. Siis meiltä kestää ajaa pikkase yli 15 min koululle jos pikkase kaasuttelee ja ei oo yhtää ruuhkaa siel keskustas. Joten siinä sitte "tapellaan" itteksemme, josko meidän pitäis ajaa suoraan koululle, mutta siinä Erikin pysäkillä on yks poika, joka oli mun juoksujoukkuees (mulla on yhä vaikeuksia uskoa että mä oon joskus kuulunu juoksujoukkueeseen!!!!! :D ), mutta jollekka mä ja Manda ei olla ikinä puhuttu, ja mietitää, että pitäiskö meidän tarjota kyytiä. Ja sit en oo ihan varma, että miks, mut Karessa soittaa sinne bussifirmaan ja siin menee melki 5 min, eikä sieltä vieläkää vastata, ja siis nyt kello on jo 8:05, ja me myöhästytään joka tapaukses.


Vihdoin keltainen limusiinimme saapuu!! Ja käykin ilmi, että se sijaiskuski onki pikkasen pahemmin hukassa, ja saadaan kiittää yhtä poikaa, joka ajaa meidän kans samalla bussilla joka päivä.. Nimittäin se poika kuvittelee olevansa bussikuski, ja se siis "ajaa" sitä bussia melki joka päivä, ja yleensä se on superärsyttävää ku esim. jos joku on myöhässä, ja me nähään niitten juoksemas sinne pysäkille päin, ja meidän superkiva bussikuski aina pysähtyy oottamaan niitä, mutta se poika joka kerta huutaa jtn "Et oo tosissas, ei varmaan ooteta niitä, aja nyt eteenpäin jo!!" ja siis mä kuulun siihen ihmisheimoon jotka ei voi kestää yhtään minkään sortin huutamista aamulla noin aikasin. Mutta tällä kertaa siitä onki hyötyy, nimittäin se kertoo sille sijaiselle, että missä milloinki pitää pysähtyy. Sit sen lisäks, että ollaan ihanasti myöhäs jo muutenki, se sijainen missaa yhen käännöksen, ja sit ku se poika huomauttaa siitä sille, nii se kuski vastaa: "Noh, sähän muutenki sanoit, ettet sä halua mennä kouluun". Ei kauheesti ketään naurata, ku täällä on supertiukat myöhästymissäännöt.


Mun bussiseura, eli Manda ja Kristi, joka justii ootti 25 min tuol kylmäs, ja mitään takkia silläkää mukana..


 Vihdoin ollaan koululla ja kello näyttää 8:25... Me Mandan kans mennään joka aamu ton bändikäytävän läpitte. En oo ihan varma, et miks sitä kutsutaan "band halliksi", nimittäin siel on kuoroluokka ja ne teatterin sisäänkäynnitki on tossa. Normaalisti toi käytävä on siis täynnä orkesterilaisia ja kuorolaisia ja teatterilaisia (band kids, choir kids and theater kids niinku nää niitä kutsuu) mutta tänään siel ei oo ketään, ei ees niitä, joilla on off block.. Kummallista..



 
 Tuossa nyt näkyy toi meidän bandlokero!! Just samalla ku Mandan kans kiireen vilkkaan nakataan meidän kamat sinne, huomataan, että Erik on jälleen kerran käyny siivoamassa sen.. Tällä hetkellä sieltä puuttuu Cariahin oboe, joka on huollossa ja Erikin klarinetti on kotona, joten se näyttää entistä tyhjemmältä. Meillä huilistilla, oboestilla ja kahella klarinetistilla on siis isointa mallia oleva lokero... Mun mielestä se on yhä pikkase typerää.. :-D Kutsuin Josalynin ja sen klarinetin liittymään meidän lokeroon ihan vaan siks, että saatais jotain oikeaakin "täytettä" sinne. Huomatkaa siis Madsen konserttia varten tehty juliste ja itsenäisyyspäivästä asti roikkuneet Suomenliput!!


Mulla on siis ekana Office Assistanse Athletic Officessa. Eli oon jonkinsortin toimistoapulainen ja yleensä vaan monistelen lappuja tai vien viestejä luokkahuoneisiin (mikä on yleensä mun päivän kohokohta, sillä yleensä siel luokas on aina joku, jolle voin moikata, mutta myös hyvä päivänpilaaja, kun se opettaja ei näe, että sä kävelet sinne luokkaan, ja jatkaa opetustaan, ja sit sä jäät kiusaantuneena seisomaan sinne ovensuuhun, ku et tiiä kehtaatko marssia keskeyttämään sen sen opetuksen vai et, ja ne monet hetket, kun se opettaja ei huomaa sua ollenkaan, ja ku yrität kävellä sen luokse antamaan sitä viestiä, niin se kävelee just sillon sinne toiseen nurkkaan auttamaan jotain oppilasta <3!!! Onneks mulla on tähän asti ollu joku tuttu siel luokas jonka kans oon voinu vaihtaa huvittuneita ilmeitä, ja tilanteesta tulee kummasti vähemmän nolo).


 Tuossa on siis se meidän Athletic Office ja kuvassa näkyy myös Mrs. Walker, ja tos vasemmalla on mun "työpiste" jossa siis kökötän läksyjä tehden sillon, ku ei oo mitää tekemistä. Mrs. Walker on tosi kiva, joten mulla ei oo mitään ongelmaa sen kans että oon melki 15 minuttia myöhässä (toisin ku Manda, jonka pitää jonon jatkoks mennä hakeen päätoimiston ikkunalta selvityslappu, että pääsee yhä luokkaan). Nakkaan kamat tohon mun työpisteelle ja meen hakemaan parit kirjat mun oikeasta lokerosta.




Mun lokero on toisessa kerroksessa, ja jaan sen Michellen kanssa, ku sillä on ongelmia sen oman kans. Ja ku mun suurin osa tavaroista on band loksussa, niin tuol on sopivasti tilaa. Nappaan kirjat, joita tarviin ja marssin takas toimistoon. Tänään on vuorossa yhen viestin vieminen T-rakennukseen, missä siis on kaikki käsityöluokat yms. Ja siinä on kaikki, mitä multa tänään vaaditaan. Piirtelen muutaman kuvan ja teen pikkasen läksyjä ja siinähän se.


Sitte unohtuu kamera laukunpohjalle, nimittäin meidän lukkaria vaihettiin jälleen, ja nyt meillä on maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin 15 minuutin tauko ennen mentoringia / advisoria. Maanantaisin on advisor, joka on siis melki niinku opinto-ohjausta ja sillon käydään läpitte kaiken maailman jutskia, mitä senioreiden pitää täyttää ymsyms. Muina päivinä on mentoring, mikä on läksyjenteko aikaa. Mutta mun Advisor luokassa ei oo ketään, ketä tuntisin, joten hengailen Michellen ja Annan ja muutaman muun kans ennen ku mun on vihdoin pari minuuttia myöhäs pakko laahustaa sinne luokkaan. Tänään käydään läpitte opinto-ohjaustöitä, joita senioreilla on täyttämättä. Sattuneesta syystä mulla on ihan freshmen luokalta asti kaikki täyttämättä, eikä mun ees tarvii täyttää niitä, joten saan tekstata Michellelle koko 25minuuttia.

Seuraavaks törmään Lenaan käytävällä, ja käydään lokeroilla ja saavutaan luokkaan jälleen pari minuuttiia kellon soiton jälkeen. Mulla on käyny hyvä tuuri, sillä kaikki mun opettajat päästää luokkaan "tardy bell"in jälkeen. Ku oon myöhässä, nii en kehtaa ottaa kuvia, vaan istun kiltisti paikalleni. Normaalisti mun vieressä istuu yks ranskalainen vaihtaripoika, mutta se ottaa ranskankurssia CV:ssä (toinen julkinen high schooli Corvallikses) ja on sen takia myöhäs joka päivä. Tai oikeesti se on vaan laiska ja käyttää sitä tekosyynä ja myöhästyy ihan muista syistä. Ja tänään tietty pari muuta poikaa luokan toisella puolella päättää pitää kauheeta meteliä, ja toinen niistä määrätään mun vieressä olevalle tyhjälle paikalle. Se pikkasen ärsyttää, sillä meillä on aina niin hauskaa sen ranskalaisen kans ku yritetään ymmärtää niitä runoja sun muita mitä ikin siel luokas luetaankaa. Ja tänään luetaan joku ihan pimee runo, jota se poika mun vieres ei tajua myöskään... Ja koko tunti menee sen parissa työskennellessä.


Seuraavaks onki jo ruokatauko. Taas kuvaa bandhallilta, eli me syödään joka päivä ruoka tos meidän lokeron edessä lattialla, ja yleensä toi käytävä on ihan täynnä niitä kidsejä, mutta tänään on tullu PSAT testin tulokset, joten melki kaikki on hakemassa niitä. Ruokaseurana tänään mulla on Erik, Josalyn, Shelby ja Cariah, sekä Manders tietysti. Me ollaan ihan hullun ylpeitä siitä, että just me oltiin ne ekat, jotka alotti syömään lounaansa tuol bändikäytävällä, ja sit se joka päivä kasvo ja kasvo ja nykyään siis kaikki coolit ( ;D ) syö ruokansa siellä!




Käydään Mandan kans hakees juotavaa, ja samalla käydään Snack Barissa ottaas parit kuvat. Yummy terveellinen kouluruoka? Noooot!


Ruuan jälkeen nää päätti dorkailla sen kunniaks, ku mulla oli kerranki kamera mukana. :-D Haha. Muutenki täällä mulla joka päivä paranee, ku pääsen ruokatunnille, ei pelkästään siks, että saan syödä (vaik täälhän saa syödä oppituntienki aikana) vaan sen jälkeen mulla on aina joku kiva tunti. Odd-päivisin eli maanantaisin ja keskiviikkosin mulla on....



... BAND!! jee!! Kysyn Ms. Stevensiltä, josko ois okei, että ottaisin muutamat kuvat harkkojen aikana, mutta koska meillä on kenraaliharkat tänään, niin tulee jyrkkä ja stressaantuneen kuulonen EI. Noh napsasin nyt yhen kuvan kuitenki ku kaikki lämmittelee, johonka me mun mielestä käytetää kyl liikaa aikaa, yli 20 min, ja varsinki ku kaikkien soittimet on ollu koko päivän (ellei melki koko lukukauden ajan) lämpösesti loksussa... Mut sitte me alotetaan vihdoin kunnolla harjotukset!! Tänään, kuten muinakin päivinä, alotetaan venyttelyillä. Ehkäpä vaadin Petriä järkkään meille venyttelyt harkkojen alkuun (mä voin vaik vetää ne!!) sillä se on aika hauskaa (paitsi sillo ku lyöt pääs nuottitelineeseen ku kumarrut koskettamaan varpaitas ja kolautat sen kaverin nuottitelineeseen ku nouset ylös). Ja me viritetään korvakuulolla yleensä tuuban mukaan mutta tänään molemmat tuubat loistaa poissaolollaan joten viritetään oboen mukaan. Mähän en siis tollasii hienouksia kuule, joten useimmiten lainaan harkkojen alus Alin viritysmasiinaa (mitenkä niitä kutsutaan?!!). Soitetaan joulukonsertin kappaleita, ja meille selviää, että se yks kappale, joka oli näillä viimevuonnaki, on ihan hurjan huonossa kunnossa, ja siitähän kaikki riemastuuki, ku sen piti olla se helpponakki. Ms. Stevens pitää meitä pikkasen yliaikaa, joten vihdoin ku saadaan lähtee nii kaikki kiiruhtaa ulos luokasta, jotta kerkeevät viimeiselle tunnille ajoissa. Mä jätän huiluni ja nuottini luokkaan, kävelen Mandan kans sen Global Studies luokkaan ja tapaan Lenan sen loksulla.

Lena on siis vaihtari Saksasta, ja se soittaa kans huilua. Se (kuten Corinnakin) tajus alottaa orkesterin täällä vasta pikkasen myöhemmin, ku ne kuuli multa, että vaihtarit saa liittyä. Ne molemmat halus ihan hulluna olla marching bandissa mukana, mutta Lenan lukkariin sopi ainoostaan Concert Band, mikä on siis vähemmän edistyneille freshemeneille. Mulla oli off block samaan aikaan, joten liityin sit Concert Bandiin kans, ku Ms. Stevens oli niin kiva, ja anto mun tehä sillee. Siinä luokkaan kiiruhtaessamme unohan ottaa kameran joukkoon, joten siis jo toinen tunti, josta ei oo yhtään kuvaa todistusaineena. Noh tossahan nyt ei oo mikään muu ku ihmiset muuttunu, sillä sehän on sama luokkahuone saman johtajan kans. Ja kaava on ihan sama kuin Puhallinorkesterinki kanssa.



Koulu loppuu 3:50. Lena kutsuu mut hengaan sen ja parin muun tyypin kans, ja tekstaan Karessalle viestin, että tuun citybussilla kotiin Mandan kans. Manda on meidän koulun painijoukkueen "mattotyttöjä" eli siis niinku avustajia, ja sen pitää mennä koulun jälkeen sinne harjoituksiin siivoamaan veritahroja ja muuta mukavaa :-D Minä, Lena, Corinna (Saksa), Michelle (Sveitsi), Camille (Ranska) ja Blaine (Kanada) mennään sit Starbucksiin, ja pikkasen kaduttaa myöhemmin, sillä Michelle, Lena ja Corinna tekee sen taas, vaik oon sanonu jo monen monta kertaa niille, että se on ärsyttävän lisäks hurjan epäkohteliasta: ne puhuu saksaa toisilleen. Sit ku saadaan kahvit kipattua naamaan, nii Lenan ja Corinnan pitää jo lähtee ja noi muut saa hyvän idiksen: mennään pelaamaan socceria. Pihalla on jäätävän kylmä ja mulla on hame päällä, joten en nyt kauheesti innostu, mutta meen nyt mukaan silti. Jäädyn pahemman kerran ja muut vitsailee kuinka ei multa voikkaa olettaa, että osaisin pelata jalkapalloa, sillä oonhan mä Suomesta:-D Sit Karessa soittaa mulle pikkasen kuuden jälkeen, että oisinko kyytiä vailla, ja saan hyvän syyn jättää jalkapalloilut sikseen.


Oon kotona ~6:30 ja nyt vasta hauskuus alkaakin... LÄKSYT!


Saksasta mulla on huomenna koe, ku meidän piti lukea saksalainen klassikko Max und Moritz... Ihan hirvee kirja, älkää vaan lukeko. Sit sen kokeen lisäks meidän pitää kirjottaa uus kappale siihen tekstiin, ja se kirjahan on runomuodossa, joten ei ku runoo vääntämään. Se mun kappale (hahahahaha kirjotin justiin "ei tee mitään järkeä!!! :-D aattelin vaa ilmottaaa) on ihan päätön ja hännätön, mutta se RIMMAA!! Joten oon tyytyväinen. Kysyn Lenalta pikkasen vinkkiä, ja Google Translate saves the day!


Enkkuun pitää löytää määritelmät 20:lle sivistyssanalle ja perjantaina jälleen koe. Tällä viikolla on sanalista numero 13 ja kyseisestä listasta en tiiä yhtäkään sanaa (ennätys on 2 sanaa, jotka pystyin arvaamaan).



Typerin runo mitä oon ikinä lukenu!! Se kertoja vaan valittaa kuinka se ei uskalla puhuu siel juhlis kellekkää, ku ne voi vaik ymmärtää sen väärin ja sillä on kalju kohta ja ruipelot kädet. Eikä se ees rimmaa...


Käyn läksyjen teon välis muutamaan otteeseen jääkaapilla ja valittamas, kuinka mikään ei rimmaa Türen kans, tai jos rimmaa nii ei niitä saa tukittua mun tarinaan. Käväsen suihkussaki jo tossa välis ja ettiis inspiraatiota Facebookista ja vihdoin 10:30 saan tarpeekseni läksyistä ja meen nukkumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti